perjantaina, marraskuuta 23, 2012

Lenkkeilyä ja nörtteilyä

 Lenkillä 08.11.2012. Kanervat kylpee auringonvalossa.
 Unski.
 Ihqu patsastelee.

 Kaunis auringonvalo valaisee maisemaa.
 Ihqu ja Unski.
 Siivilöityvää valoa.
 Muitakin kulkijoita on kulkenut samalla metsätiellä.
 Lenkillä 19.11.2012 iltapäivän kultaisessa auringonvalossa.


Tietsikka on tosi hyvä renki, mutta ei isäntä. Sen olen viime viikkojen aikana todennut monta kertaa – pää punaisena. Nykypäivänä vähänkin hidasteleva kone saa verenpaineen nousemaan, muutaman sekunnin viive – puhumattakaan minuuttien odottelu – ei sitä vaan kestä.
Olen päivittäin poistanut koneelta yhtä sun toista sellaista tiedostoa ja ohjelmaa (jota en ainakaan nyt tunnu tarvitsevan), käyttänyt järjestelmäntyökaluja; järjestele uudelleen ja levyn eheytys.... kiroilu voi jatkua, kun ehkä aikanaan huomaan poistaneeni ”jotain tärkeää”. Jopa valokuvia on surkuttelematta siirretty valokuvien hautuumaalle. Toki suurimman osan kuvista olen polttanut DVD-levyille ja siirtänyt ulkoisiin levyasemiin talteen. Minun koneellahan (Tomi kasannut sen joskus itselleen omaan käyttöön) on riittävästi tilaa, mutta Tomi jakoi kiintolevyn tilan kahteen asemaan tuodessaan koneen minulle ja järjestelmää pyörittävään asemaan jäi tämän hetkisen tarpeen mukaan niukasti tilaa... valokuville varattu osa sai vastaavasti tuhottomasti tilaa. Silloin ei tullut ajateltua asiaa tarkemmin, enhän minä koskaan ole säilyttänyt kuvia kauaa koneella, vaan siirrän ja poltan niitä muutaman kerran vuodessa koneen kiintolevyltä.
C-asema alkoi ”vikiseen” kun koneelle on tullut ladattua jos minkälaista tarpeellista ohjelmaa. Tuli siis ajankohtaiseksi tehdä uusjako kiintolevyyn, Tomi neuvoi Intiasta käsin ja minä vikisin... ei ku tein työtä käskettyä.
Työkaluna operaatioon käytin Parted Magic-ohjelmaa

Parted Magic käyttöjärjestelmä käyttää GParted ja Parted -ohjelmia helpottamaan kiintolevyjen osiointia. Siinä on myös lukuisia eri hyötyohjelmia, kuten Partimage, TestDisk, Truecrypt, G4L, SuperGrubDisk, ddrescue, jne. Lisäksi siitä löytyy kattavat oppaat käyttäjän auttamiseksi. Tiedostojärjestelmätyökaluja löytyy myös kattavasti. Parted Magic tukee seuraavia tiedostojärjestelmiä: ext2, ext3, ext4, fat16, fat32, hfs, hfs+, jfs, linux-swap, ntfs, reiserfs, reiser4, sekä xfs.

Parted Magic vaatii vähintään i586-suorittimen, sekä 256MB RAM-muistia, tai 128MB "Live"-moodissa.

Ominaisuudet
    -Alustaa sisäiset ja ulkoiset kiintolevyt.
    -Siirtää, kopioi, luo, poistaa, laajentaa, sekä pienentää kiintolevyjen osioita.
    -Kloonaa kiintolevysi ja tekee siitä täydellisen varmuuskopion.
    -Testaa kiintolevyt ja etsii niistä virheitä.
    -Testaa muistin eheyden.
   - Testaa tietokoneesi suorituskyvyn ja antaa sille arvosanan.
   - Pyyhkii koko kiintolevyn sisällön tyhjäksi.
   - Päästää sinut käsiksi järjestelmiin, joita ei voi käynnistää. Voit pelastaa tärkeät tiedot  talteen.
    -Käynnistyy CD-levyltä. Ei vaadi asennusta.


Oli muuten älyttömän helppokäyttöinen ohjelma ja sain jaettua osiot uudelleen ilman verta, itkua ja hikeä... mitä nyt kädet pikkasen täris kun levylle poltettu ohjelma hyrähti käyntiin ja koneen sielunelämä tai aivot vilisi näytöllä, ennen kuin päästiin itse asiaan. Kun olin tehnyt uuden tilajaon, kesti monta tuntia ennekuin ohjelma sai siirrettyä gigabitit tekemieni muutosten mukaan. Loppu hyvin kaikki hyvin... toivottavasti... en ainakaan vielä ole huomannut tuhonneeni mitään tärkeää koneen sielun syövereistä.
Vielä pitäisi muutama ohjelma poistaa koneelta ja asentaa ne uudelleen... ilmeisesti olen turhautuneena tuhertanut jotain tärkeitä ohjelman osia roskiin... ohjelmat kyllä toimii mutta outoja herjojen saattelemina. Ei taida olla tietsikalle mitään niin vaarallista ja vahingollista kuin pää punaisena klikkaileva blondi... siivous hulluus ainakin meillä ikävä kyllä näkyy vain tietokoneella.
Kiinnostukseni Linux-pohjaiseen käyttöjärjestelmään on lisääntynyt siinä määrin, että olen ajatellut koekäyttää ja aloittaa omaehtoisen opiskelun niiden sielun syövereihin... Tomin hymynaamaisella avustuksella ja tuella... perästä kuuluu... tai näkyy... tai sitten katoan bittiavaruuteen. En edes tiedä, onko mahdollista päästä kokonaan eroon Windows käyttöjärjestelmästä, edes niiltä osin mitä koneen ohjelmia tarvin käytössäni. No, yrittänyttä ei laiteta... vai miten se menikään.

Lenkkeilyä eri reiteillä ja maastoissa on jatkettu päivittäin, viikossa taitaa tulla vain 1-2 lepopäivää. Uusia lenkkeilyreittejä etsiessämme olemme hyödyntäneet Nokia kännykkäkarttoja - joista löytyy hienosti myös pienet hiekkaiset metsätiet, vanhoja muistoja ja tärkeimpänä ripaus seikkailunhalu ja uteliaisuus. Sari ja Ira olivat yhdellä uudella lenkkireitillä mukana, jolla oli mukavasti pituutta ja vaihtelevia maastoja. Meitä ei ole haitannut edes sateinen sää. Parrat ovat taas huippukunnossa... parin tunnin lenkki ei näy niissä ja virtaa riittää koko päiväksi. Sää saisi edes hieman kuivahtaa, pääsisimme päivän patikointireissulle eväiden kanssa. Koirien pitäisi päästä myös suurelle makkararuudulle, että pääsisivät työskentelemään ja käyttämään hajuaistiaan ruuan etsimiseen.

Vaikka näin pimeinä, vuodenaikaan nähden lämpiminä vesisateisina päivinä ei millään uskoisi, että Joulu lähestyy... niin se vain tekee myös tänäkin vuonna. Pekka osti eilen kotimaisen pakastekinkun, joka nyt odottaa kotipakasteessa paistamista. Pekka on myös aloittanut eri ohjeilla, sinapin valmistuskokeilut. Olen saanut toimia niissä makutuomarina ja kieltämättä makuelämykset ovat olleet välillä aika tuliset ja pitkään suussa viipyilevät. Niitä voisi arvostella aivan samaan tyyliin, mitä olen nähnyt ja kuullut (tietysti telkkarissa) viinin maistajien arvostelevan viinejä. Selvää suosikkia ei ole vielä löytynyt, mutta se on selvää, että kotitekoiset ovat huomattavasti juoksevammassa muodossa kuin kaupan hyllyllä tuubeissa myytävät ovat.

Jotain hyvää... jotain huonoa
Valoa pimeisiin iltoihin ovat tuoneet telkkarissa, keskiviikon Hyvät ja huonot uutiset -, perjantain Vain elämää - ja lauantain YleLeaks –ohjelmat.

Talvivaaran kaivos, myrkyllisten jätevesien vuodot, vastuunkantajat, uutisointi, kun ei vaan meidän rantoja myrkytä - asenne, saa voimaan pahoin ja raivostuttaa. Korvissa soi vieläkin jonku sivistyneen naisihmisen kommentti jossain radio-ohjelmassa... ”olisiko se sitten parempi, että näitä kaivoksia siirrettäisiin sellaisiin maihin joissa ympäristölaki on vieläkin löysempi kuin suomessa”. Kirjoitan tässä yhteydessä ihan tarkoituksella, suomessa sanan pienellä etukirjaimella... protesti tämäkin.

Kaikesta huolimatta mukavaa viikonloppua, auringon kera tai ilman!

maanantaina, marraskuuta 19, 2012

Maanantai viikon aurinkoisin päivä

Kuva kuvattu ikkunan läpi - Pähkinähakki.
Olemme saaneet ihailla melko kesyä – ja ainakin meillä harvinaista lintulautavierasta jo muutaman viikon. Yksinäinen Pähkinähakki käy päivittäin ruokailemassa, eikä häiriinny meidän pihalla liikkumisesta. Harakoita näyttää kunnioittavan ja väistyy niiden saavuttua ruokailemaan. Paikallisista kaupoista näyttää lintujen pähkinät olevan aina lopussa, joten olen joutunut hankkimaan pähkinöitä kauempaa. Pekka sai aamulla asiaksi ostaa lintujen pähkinöitä, ihmisille tarkoitetut maapähkinät ovat julmetun kalliita... niiden hinta nousee vuosi vuodelta.

En taida palata enää tuohon Levin reissuun... siitä on jo sen verran aikaa ja kuvatekstit kyllä kertoo jo paljon. Kiitämme ja kumaramme matkan järjestäjää ja ähkymme vieläkin Levitunturi hotellin runsaasta tarjoilusta aamiaisilla ja päivällisillä. Olimme erittäin tyytyväisiä myös majoitustilojen laatuun. Ehkä pikkasen jäi harmittamaan, kun ei jaksettu lauantaina käydä katsomassa hotellin ravintolassa esiintynyttä Jari Sillanpäätä... sen sijaan ei harmita vaikka ei käyty hotellin kylpylässä, kuntosalilla tai saunassa... vaikka olisimme niihin ilmaiseksi päässeet... kuten Jari Sillanpäätä katsomaan/kuuntelemaan.

Jos eilen sunnuntaina näpötettiin sisällä koko päivän jatkuneen vesisateen vuoksi, on maanantai valjennut aurinkoisena... joskin tuulisena. Plus asteita kolme ja siitä huolimatta pihalla vesilammikot jäässä.
Päivät menee uskomatonta vauhtia, vaikka ei tekisi muuta kuin kävisi lenkillä. Olemme panostaneet lenkkeilyyn ja nytkin odottelen Pekkaa Oulu reissulta tulevaksi. Olisi jo kova hinku liikkeelle, parratkin tepastelee jo levottomana ulkotarhassa. Parrat ovatkin saaneet nauttia sisällä olosta viime viikot, tuntuu ja näyttää että niillä lähtee karvaa jatkuvasti. Tein niille pikasiistimisen – saksimisen – ennen Leville lähtöä. Ne voisi ehkä vielä konetrimmata, kun sää näyttää jatkuvan plussan puolella.
Pekka saapui kotiin, joten lenkkivaatteet päälle - ylös, ulos ja lenkille.
Aurinkoista päivän jatkoa!

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2012

Levi sunnuntai

 Sumuinen ja vesitihkuinen sunnuntai aamu.



Ennen toisen kierroksen alkua odotellaan Palanderin viimeistä laskua.



 Esilaskija.

 Sieltähän se Kalle ilmestyy sumun seasta.






 Yleisö seuraa jättikokoiselta skriiniltä Kallen juhlintaa ja haastattelua.

Kalle juhlittavana.


 Alas, autolle ja kotia kohti.
 Sumussa ja kunnon vesisateessa. Talvinen maisema vaihtunut synkkyyteen.
 Saavumme Kittilään.
 Niin keleen liukasta.
 Hiekoitusauto myöhästyi.
 Ajelimme Rovaniemelle kilometrien pituisessa letkassa 30-50 km/h.
 Suola-auto ilmestyi jossain vaiheessa hetkeksi eteen.
Niin julmetun liukasta ja jäistä, takana tulevien autojen valot loistaa jäisen tien pinnassa.
 Levin reissu ohi... nämä jäi käteen muutaman kuvan lisäksi.
Reissukertomusta tulossa, kunhan ennätän naputella.

tiistaina, marraskuuta 13, 2012

Levi lauantai

 Lumisateinen lauantai.
















 Saksalais juhlaa Zero Point aukiolla (?), jonne eksyimme koirien ulkoilutusreissulla, kun naisten palkintojen jako oli jo alkanut. Tuli ihan pikkuisen kiire luovia väkijoukon keskelle kuvaamaan.
 Voittaja HOEFL-RIESCH Maria  GER
 Hopeaa POUTIAINEN Tanja  FIN, pronssia SHIFFRIN Mikaela 1995 USA, neljäs MAZE Tina SLO,
 viides VELEZ ZUZULOVA Veronika  SVK, kuudes BORSSEN Therese SWE.
 Tanjaa haastateltiin vielä palkintojen jaon jälkeen.